kisukaksikko hakee edelleen yhteiselämän puitteita. Leevi-papparainen urisee ja murisee työlääntyneesti, kun pikkuviikari käy röyhkeästi painipuuhiin. Viiru ottaa Leevin valtavan pään tassujensa väliin ja putsaa korvista suupieliin.
Yritän aistia valtasuhteita, nokkimisjärjestystä.
Yleensä Leevi väistyy, tekee tilaa, menee pois. Ja Viiru hepsuttelee perässä.
Viiru on vallannut Leevin lempinukkumapaikat.
Leevi mököttää, eikä anna kuin lasten silittää - minun yritykseni ovat eritysen epätoivottavia.
Jonkinlainen rauhanomainen rinnakkaiselo talossa kuitenkin vallitsee: Leevi ei piileskele eikä murise koko ajan.
En ihan aisti Leevin tunnelmia.